Täytäntöönpanoriita

Esimerkiksi ulosottoperusteen jälkeiset velallisen maksuvelvollisuuteen kohdistuvat kysymykset tai sivullisen väite siitä, että hän omistaa ulosmitatun omaisuuden, ovat sellaisia kysymyksiä, jotka tulee ratkaista ennen täytäntöönpanon jatkamista.

Yleensä ulosottomies ratkaisee tällaiset esiin nousseet kysymykset itse. Järjestelmän toimivuuden kannalta onkin tarkoituksenmukaista, että kaikkia tällaisia ulosottoasiaan liittyviä epäselvyyksiä ja riitoja ei tarvitse saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Koska ulosottomenettelyssä ei ole käytettävissä samanlaisia todistelukeinoja kuin oikeudenkäynnissä, voi joskus olla kuitenkin välttämätöntä, että näytöllisesti epäselvät riitakysymykset viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi, jotta ulosottoasiassa voidaan edetä. Tätä menettelyä kutsutaan täytäntöönpanoriidaksi. Kyseessä on eräänlainen ulosoton välioikeudenkäynti, jossa näytöllisesti riitainen asia ratkaistaan tuomioistuimessa, jonka jälkeen tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu otetaan pohjaksi ulosottoa jatkettaessa.

Osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen ja sen esteet

Ulosotossa voidaan siis esittää esimerkiksi täytäntöönpanoa vastaan sellainen väite tai vaatimus, jonka ratkaisemista täytäntöönpano tai sen jatkaminen edellyttää. Silloin, kun asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys voidaan hankkia ulosottomenettelyssä käytettävissä olevilla keinoilla, ratkaisee ulosottomies asian itse. Jos sen sijaan asiassa tarvittavaa selvitystä ei voida hankkia ulos¬ottomenettelyssä (esimerkiksi sellainen henkilötodistelu, joka jää ulosottomiehen tietojensaantioikeuden ulkopuolelle), antaa ulosottomies väitteen tai vaatimuksen esittäjälle osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että väitteen tai vaatimuksen tueksi on esitetty todennäköisiä perusteita ja ulosottoasia on tämän johdosta tullut epäselväksi. Osoituksen voi antaa myös ulosottovalitusta käsittelevä tuomioistuin. Asianomainen voi nostaa täytäntöönpanoriitakanteen myös ilman osoitusta, vaikka hänen täytäntöönpanoa vastaan esittämänsä väitteen tai vaatimuksen tueksi ei ulosottomiehen arvion mukaan olisikaan esitetty todennäköisiä perusteita.

Kaikissa tilanteissa osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen ei voida antaa eikä kannetta voida nostaa myöskään ilman osoitusta. Esimerkiksi sen jälkeen, kun asiassa on suoritettu lopullinen tilitys, ei asiaa voida enää käsitellä täytäntöönpanoriitana.

Täytäntöönpanoriitakanteen käsittely tuomioistuimessa

Täytäntöönpanoriitakanne on normaali riita-asian kanne, joka pannaan vireille toimittamalla kirjallinen haastehakemus toimivaltaisen käräjäoikeuden kansliaan. Asianosaisia täytäntöönpanoriidassa ovat ulosottoasian velkoja ja velallinen sekä mahdollinen sivullinen, jonka oikeutta täytäntöönpano koskee. Jos täytäntöönpanoriitakanne on nostettu osoituksesta, vastaavat asianosaiset pääsääntöisesti itse täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikuluistaan. Jos täytäntöönpanoriitakanne sen sijaan on nostettu ilman osoitusta, on riidan hävinnyt asianosainen lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Lisäksi valtio voidaan tietyissä tilanteissa velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanoriidan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut.

Täytäntöönpanoriidassa tuomioistuin ratkaisee yksityisoikeudellisen riita-asian. Sen sijaan ulosoton menettelykysymykset eivät voi olla täytäntöönpanoriidan kohteena, eikä tuomioistuin ota täytäntöönpanoriidassa kantaa ulosottomiehen toimien oikeellisuuteen. Myöskään pelkkää oikeuskysymystä ei voida viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi täytäntöönpanoriitana, vaan ulosottomiehen tulee ratkaista oikeuskysymykset ulosottoasian yhteydessä itse.