Vahingonkorvausvaatimus

Julkisen vallan käytöstä aiheutunut vahinko voidaan tietyin edellytyksin korvata vahinkoa kärsineelle valtion varoista.

Ulosotossa julkisen vallan käyttöä on esimerkiksi päätösten tekeminen sekä käytännön ulosottotoimenpiteet.

Ulosotossa aiheutuvat vahingot ovat yleensä esine- tai taloudellisia vahinkoja, jolloin korvausta voidaan maksaa esimerkiksi velalliselle tämän omaisuuden vahingoittumisesta sitä ulosotossa säilytettäessä, sivulliselle tälle aiheutuneesta haitasta tai ulosottomyynnin ostajalle myyntikohteen virheen perusteella. Korvausta voidaan maksaa myös ulosoton aiheuttaman henkilövahingon perusteella.

Edellytykset vahingon korvaamiselle

Ulosotossa aiheutuneen vahingon korvaaminen valtion varoista edellyttää pääsääntöisesti tuottamusta eli sitä, että vahinko on aiheutunut ulosotossa tapahtuneen virheen tai laiminlyönnin johdosta. Lisäksi edellytetään, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Tietyissä erikseen säädetyissä tilanteissa korvausta voidaan maksaa myös tuottamuksesta riippumatta eli ns. ankaran vastuun perusteella.

Jos vahinko on aiheutettu ulosottomiehen tekemällä valituskelpoisella päätöksellä, kuten omaisuuden ulosmittaus- tai myyntipäätöksellä, vahinkoa kärsineen tulee hakea päätökseen muutosta eli valittaa päätöksestä, jotta hänen oikeutensa vahingonkorvaukseen säilyisi. Jos muutoksenhaku laiminlyödään ilman pätevää syytä, mahdollisuus vaatia valtiolta vahingonkorvausta menetetään.

Vahingonkorvauksen hakeminen

Mikäli ulosoton toiminnan seurauksena kokee kärsineensä vahinkoa, tulee tehdä valtioon kohdistettu korvausvaatimus. Vaatimuksen voi tehdä Ulosottolaitokselle, joka voi päättää korvauksen maksamisesta niissä tilanteissa, joissa valtion korvausvastuuta voidaan pitää selvänä tai korvauksen maksamista kohtuullisena. Lisäksi Ulosottolaitos ei käsittele vaatimuksia, jotka perustuvat henkilövahinkoon. Henkilövahingoista korvausvaatimuksen voi tehdä Valtiokonttorille, joka puolestaan ei käsittele ulosottoa koskevia muita korvausvaatimuksia.

Kaikista vahingoista korvausta voi vaatia myös nostamalla valtiota vastaan vahingonkorvauskanteen toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Kanteen nostaminen ei edellytä, että korvausta olisi ensin vaadittu suoraan Ulosottolaitokselta tai Valtiokonttorilta.

Vahingonkorvauksen vaatimiselle valtiolta ei sinänsä ole asetettu määräaikaa. Vaatimus tulee kuitenkin tehdä ennen korvauksen vanhentumista riippumatta siitä, vaaditaanko korvausta kanteella käräjäoikeudessa tai Ulosottolaitokselle tai Valtiokonttorille tehdyllä vaatimuksella. Vahingonkorvaus vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Mikäli kannetta valtiota vastaan ei nosteta eikä korvausta vaadita kyseisen kolmen vuoden vanhentumisajan puitteissa, vanhentuu vahingonkorvaus ja oikeus sen saamiseen valtiolta lakkaa.

Jos korvausta vaaditaan Ulosottolaitokselta, voi vaatimuksen tehdä virastolle vapaamuotoisesti. Se tulee kuitenkin tehdä kirjallisesti. Vaatimuksesta tulee ilmetä, mitä vahinkoa on aiheutunut. Lisäksi vaatimuksessa tulee selostaa, mistä ulosottoviranomaisen menettelystä vahinko on aiheutunut sekä millä perusteella valtio on korvausvastuussa vahingosta. Mikäli vahingon määrä on vaatimusta tehtäessä tiedossa, tulee myös se ilmoittaa. Vaatimukseen on hyvä liittää mahdolliset vaatimusta tukevat asiakirjat sekä vahingon määrää koskeva selvitys.

Vaatimuksen käsittely Ulosottolaitoksessa

Vaatimuksen saapumisen jälkeen Ulosottolaitos lähettää lausuntopyynnön sille ulosottoviranomaiselle, jonka menettelystä asiassa on kysymys.

Asian käsittely Ulosottolaitoksessa on kirjallista. Ulosottolaitos tekee vaatimuksen johdosta kirjallisen päätöksen, maksetaanko asiassa korvausta valtion varoista vai hylätäänkö sille tehty korvausvaatimus.

Ulosottolaitoksen vahingonkorvausasiassa antamasta päätöksestä ei voi valittaa. Mikäli olet tyytymätön päätökseen, voit nostaa valtiota vastaan vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnissä Ulosottolaitos käyttää valtion puhevaltaa. Käräjäoikeuden vahingonkorvauskanteeseen antamasta tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen, mikäli nämä ottavat valituksen käsiteltäväkseen.

Mitä kustannuksia vahingonkorvausvaatimuksesta aiheutuu

Vahingonkorvausvaatimuksen käsittely Ulosottolaitoksessa on maksutonta. Vahingonkorvausoikeudenkäynnissä pääsääntö on, että oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäynnissä Ulosottolaitos vaatii sille syntyneiden oikeudenkäyntikulujensa korvaamista vastapuolelta.

Julkaistu 3.6.2020