Tietoa velkojalle

Ulosoton käynnistäminen edellyttää aina hakemuksen ja ulosottoperusteen. Yleisimpiä ulosottoperusteita ovat tuomioistuinten antamat tuomiot riita- ja rikosasioissa. Myös sosiaalilautakunnan lastenvalvojan vahvistama elatusapusopimus on ulosottoperuste.

Lisäksi ulosotto perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten esimerkiksi veroja, sakkoja, julkisia maksuja. Muut julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, jos siitä on erikseen säädetty laissa tai asetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi useat vakuutusmaksut. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan ulosoton hakemisessa ei voi käyttää asiamiestä.

Muut täytäntöönpanotoimenpiteet

Velkojen perinnän lisäksi ulosotossa voidaan panna täytäntöön myös eräitä muita velvoitteita.

Tällaisia ovat muun muassa

  • häätö
  • takavarikko
  • osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys
  • esineen luovutusvelvoite
  • lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano

Ulosottoviranomaisen toimivalta alkaa, kun ulosottohakemus tulee vireille. Ulosotto etenee tämän jälkeen ulosottomiehen harkitsemien toimenpiteiden perusteella.

Suppea ulosotto

Velkoja voi halutessaan rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Toimenpiteet rajoittuvat palkan, eläkkeen tai muun sellaisen ulosmittaukseen, jossa ulosmittauksen kohdetta ei tarvitse muuttaa rahaksi. Velallisen tulot ja omaisuus selvitetään rekistereistä. Suppean ulosoton yhteydessä velkoja ei voi hakea saatavansa passiivirekisteröintiä mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä varten. Suppean ulosoton käsittelymaksu on velkojalle edullisempi kuin tavallisessa ulosotossa. Ulosottomaksuista on lisätietoa omalla sivulla.

Passiivirekisteri

Jos velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta, velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi ja ulosottoasian vireilläolo päättyy. Velkoja voi vireilläolon aikana pyytää, että hänen saatavansa merkitään vireilläolon päätyttyä passiivirekisteriin. Asia ei rekisteröinnin aikana ole ulosotossa vireillä eikä silloin tehdä aktiivisia perintätoimia. Jos velalliselta kuitenkin rekisteröintiaikana löydetään ulosmitattavaa omaisuutta (esimerkiksi veronpalautus), se ulosmitataan myös sellaisen saatavan hyväksi, joka on passiivirekisterissä. Passiivirekisteröinti on voimassa kaksi vuotta siitä päivämäärästä, kun estetodistus on annettu.

Julkaistu 11.12.2020