Yhdenmukainen kohtelu ja eriarvoisuuden vähentäminen
Tätä se meillä tarkoittaa
Tehokkaasti toimiva Ulosottolaitos estää hallitsematonta velkaantumista ja nopealla perintätoimien aloittamisella se ehkäisee taloudellisten ongelmien kasaantumista. Ulosottolaitos tekee ylivelkaantumista ennalta ehkäisevää työtä, jolla vaikutamme velkaantumisesta aiheutuviin haittoihin ja edistämme kansalaisten talousosaamista. Tuemme työllämme kansalaisten oman elämän hallintaa ja ehkäisemme syrjäytymistä. Päätöksenteossa otamme huomioon yhdenvertaisuuden toteutumisen.
Edistämällä talousosaamista ennaltaehkäisemme ylivelkaantumista
Yksilön taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaikuttavat muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tavoite on tasata eriarvoisia lähtökohtia ja ehkäistä syrjäytymistä. Ulosottolaitos on mukana ylivelkaantumista ennaltaehkäisevässä työssä, erityisesti ennakoivan talousneuvonnan tarjoaminen tukipalveluiden ja sidostyhmäyhteistyön myötä. Työllä vaikutamme kansalaisten osallisuuteen yhteiskunnassa.
Ennakoivan talousneuvonnan tehtävä on parantaa kansalaisten neuvontaa henkilökohtaisen talouden hallinnassa, ehkäistä velkaongelmien muodostumista ja jakaa tietoa ulosottomenettelystä. Ennakoiva talousneuvonta kouluttaa sidosryhmäammattilaisia parantaakseen heidän edellytyksiään ottaa puheeksi talous- ja velka-asiat heidän omassa työssään. Vuonna 2024 ennakoivan talousneuvonnan työhön on kohdennettu noin 17 henkilötyövuotta.
Ennakoivan talousneuvonnan erityisenä kohderyhmänä on alle 29-vuotiaat nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset. Työtä kohdennetaan nuoriin, jotta heillä olisi edellytykset välttää ylivelkaantuminen varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2024 ennakoivan talousneuvonnan tavoittamasta yleisöstä noin 48 prosenttia oli nuoria tai heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia.
Talousneuvolat tarjoavat neuvontaa talousasioissa kansalaisille, ja ulosotto on mukana talousneuvolatoiminnassa ympäri maata. Talousneuvoloita on ollut vuoden aikana noin 40, ja kävijöitä niissä on ollut noin 2 700. Vuonna 2024 toteutetun selvityksen mukaan noin puolella Talousneuvolan asiakkaista ei ollut vielä maksuhäiriömerkintää ja henkilöt olivat hakeutuneet palveluiden piiriin ennakoivasti ennen velkaongelmien syventymistä.
Case: Talousneuvolat auttavat talousasioissa
Talousneuvola on matalan kynnyksen palvelu, jossa voi keskustella ilman ajanvarausta arjen raha-asioista. Asiakkaan palvelu Talousneuvolassa on anonyymiä, mutta asiakas voi halutessaan antaa suostumuksen ja kertoa henkilöllisyytensä, jolloin hänen ulosottoasioitaan voidaan tarkastella Ulosottolaitoksen tietojärjestelmästä.
Ulosottolaitoksen ja Oikeuspalveluviraston Talousneuvoloissa on usealla paikkakunnalla tarjolla moniammatillista osaamista, muun muassa asiantuntijat sosiaalitoimesta, seurakunnasta tai Kelasta.
Talousneuvoloiden kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Talousneuvoloiden vaikutuksia on tutkittu sidosryhmille suunnatulla kyselyllä joulukuussa 2024. Tutkimuksessa oli noin 170 vastaajaa. Vastaajista 68 prosenttia arvioi, että palvelulla on merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus ylivelkaantumisen torjuntaan. Vastaajista 21 prosenttia arvioi vaikutusta olevan jonkin verran, 5 prosenttia vastaajista arvioi vaikutuksen vähäiseksi ja 6 prosenttia arvioi, ettei vaikutusta ole lainkaan. Sanallisista palautteista kävi ilmi, että sidosryhmävastaajien asiakkaille Talousneuvolakäynti oli vähentänyt huolta, lisännyt luottamusta selviytymiseen ja lisännyt ymmärrystä talousasioista. Palautteissa toistui epäluulojen ja pelon hälventyminen ulosottoa kohtaan.
Ohjaamme asiakkaita palveluiden piiriin
Ulosottomiehet voivat työssään havaita kansalaisten palveluntarpeita ja heillä on mahdollisuus ohjata heitä eteenpäin erilaisten palveluiden piiriin. Ulosottomies voi työssään tehdä havaintoja esimerkiksi peliriippuvuudesta tai siitä, että velallinen hyötyisi tilanteessaan velkajärjestelystä. Ulosottolaitos on vuodesta 2023 lähtien tuottanut henkilöstölle palveluohjauskoulutusta neuvontatehtävän edistämiseksi.
Vuonna 2024 selvitettiin osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:30) poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden palveluihin ohjauksen toimivuutta. Tutkimukseen sisältyvissä haastatteluissa nostettiin esiin, että suurin osa (67 %) Ulosottolaitoksen vastaajista ei ollut osallistunut kertaakaan työnantajansa tarjoamaan koulutukseen tai perehdytykseen siitä, miten palveluihin ohjaamista tulisi tehdä. Vastaajista 33 prosenttia oli osallistunut kyseisiin koulutuksiin vähintään kerran. Asiakaskyselyyn vastasi vain yhdeksän henkilöä ja heistä hyvin harva (4 %) Ulosottolaitoksen kanssa vuosina 2022 ja 2023 asioinut oli saanut mielestään tietoa julkisen sektorin, yksityisen sektorin tai järjestöjen tarjoamista palveluista ja tukimuodoista. Vaikka tehdyssä selvitystyössä ei tavoitettu monia vastaajia, virastossa on tunnistettu palveluohjauksen kehittämistarpeita ja Ulosottolaitos on lähtenyt edistämään palveluohjauksen toteutumista sekä työstämään keinoja neuvonnan onnistumiseksi.
Yhdenmukaisuuden edistäminen toiminnassamme ja yhdenvertaisuus työpaikalla
Seuraamme omassa toiminnassamme ulosottomenettelyn toteutumisen yhdenmukaisuutta ja henkilöstön kouluttamisella vahvistamme virkamiesten ammattiosaamista. Vuonna 2024 koulutustapahtumia oli noin 90, koulutustunteja noin 500 ja koulutuksiin osallistujia oli noin 9 500. Koulutuksiin osallistuttiin 8,3 kertaa yhtä henkilötyövuotta kohden. Ulosottolaitos pyrkii myös omalta osaltaan vaikuttamaan ulosottomenettelyä koskevan lainsäädännön kehittämiseen niin, että lainsäädäntö edistää yhdenmukaista lainkäyttöä.
Arvioimme yhdenvertaisuuden toteutumista kuuntelemalla henkilöstöämme ja teetämme vuosittain Tutka-henkilöstötutkimuksen, jossa henkilöstömme arvioi ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista Ulosottolaitoksessa. Vuonna 2024 henkilöstömme antoi arvosanaksi 3,8, arviointiasteikolla 1–5, joka on hyvä arvosana.
Henkilöstöltä selvitettiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Ulosottolaitoksen toiminnassa. Noin puolet henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Henkilöstöstä noin 80 prosenttia arvioi, että sukupuolten välinen tasa-arvon toteutuu työpaikalla hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajista 92 prosenttia ei ole kokenut sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjivää menettelyä viimeisen vuoden aikana. Syrjintää on kokenut vastaajista 4 prosenttia. Vastaajista 70 prosenttia arvioi yhdenvertaisuuden toteutuvan Ulosottolaitoksessa vähemmistöryhmiin (uskonnollinen, etninen, kielellinen) kuuluvien osalta melko hyvin tai erittäin hyvin. Vastausten pohjalta tullaan laatimaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Case: Anonyymi rekrytointi 2024
Ulosottolaitoksessa on vuonna 2024 toteutettu kolme rekrytointia anonyymisti. Anonyymi rekrytointi edistää hakemusten tasapuolista, osaamiseen ja pätevyyteen perustuvaa käsittelyä rekrytointiprosessin aikana. Kokemukset anonyymeistä rekrytoinneista ovat olleet hyviä. Hakemusten käsittelyssä on pystytty aidosti keskittämään huomio hakijoiden osaamisen ja ammattitaidon tarkasteluun. Tavoitteena on pitää jatkossakin rekrytointien anonyymiys aitona vaihtoehtona ja kannustaa esihenkilöitä käyttämään anonyymia rekrytointia.