Joka kahdeksas ulosotossa oleva on nuori
Vuoden 2025 lopussa joka kahdeksas ulosotossa oleva oli alle 29-vuotias. Nuorilla oli ulosottovelkaa keskimäärin 6 900 euroa. Rahamäärällisesti opintolainoja on perinnässä vuosi vuodelta enemmän.
Vuoden 2025 lopussa joka kahdeksas ulosottovelallinen oli alle 29-vuotias nuori. Nuorten yleisimmät ulosottoon päätyneet velat ovat lainoja ja luottoja sekä maksuja erilaisista työsuorituksista ja palveluista. Seuraavaksi yleisimmin nuoren ulosottovelka on jäännösveroja ja sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja. Nuorten velallisten veloissa korostuvat myös joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja opintolainat.
Vuoden 2025 lopussa ulosotossa olevalla nuorella oli ulosottovelkaa keskimäärin 6 900 euroa. Kaikkien velallisten keskimääräinen velka oli 28 200 euroa.
‒ Nuorten taloudellinen tilanne on monella tapaa haasteellinen. Työpaikan saaminen on vaikeaa, ja nuorilla työ koostuu usein osa-aikaisuuksista ja lyhyistä työsuhteista. Oman talouden hallinnan opettelu voi olla muutenkin haasteellista. Velkojen maksaminen ulosoton kautta ei onneksi aina tarkoita sitä, että talouden hallinta olisi lopullisesti menetetty. Siksi ulosotto on kohdentanut neuvontaa ja ohjausta nimenomaan nuorille asiakkaille, sanoo valtakunnanvouti Veikko Minkkinen.
Kuusi kymmenestä nuoresta velallisesta on miehiä tai poikia ja neljä kymmenestä naisia tai tyttöjä. Nuorimmat velalliset ovat reilusti alle kouluikäisiä.
‒ Alle 18-vuotiaita velallisia on onneksi varsin vähän, ja heillä velkamäärä on keskimäärin vain joitakin satoja euroja. Heillä voi tyypillisesti olla perittävänä liikenteen tarkastusmaksuja, liikennevakuutuksia ja veroja.
Suomen väestöstä noin kolmasosa on alle 30-vuotiaita, joten ulosotossa on suhteessa vähemmän nuoria kuin heitä on väestössä.
Ulosottoon tulevat opintolainat yhä suurempia
Rahamäärällisesti eniten nuorilta päätyy ulosottoon lainoja ja luottoja sekä erilaisia maksuja. Toiseksi eniten peritään opintolainoja.
Vaikka ulosottoon päätyneiden maksamattomien opintolainojen määrä on pysynyt viime vuodet suhteellisen samana, perinnässä on rahamäärällisesti enemmän opintolainoja kuin koskaan. Vuoden 2026 alussa keskimääräinen perinnässä oleva opintolaina oli 8 500 euroa. Vuotta aiemmin se oli 8 000 euroa ja kahta vuotta aiemmin 7 400 euroa. Kahdessa vuodessa ulosottoperintään tuleva opintolaina on suurentunut 14 prosenttia.
‒ Opintolainojen takaisinperinnän lisääntymisen taustalla voi olla muutos, jossa opintorahan osuus on pienentynyt opintotuessa ja lainan osuus samalla kasvanut. Korkotason nousu on vaikuttanut myös opintolainoihin. Nuorilla pääsy työelämään on ollut vaikeaa, joten sellaisen tulotason saavuttaminen, jolla lainan maksu onnistuisi, ei ole aina ollut mahdollista, Minkkinen sanoo.
Nuoret kiitelleet yhteydenottoa
Ulosottolaitoksessa on tunnistettu nuorten velallisten suhteellisen suuri määrä ja käynnistetty projekti, jossa ulosottotarkastajat tavoittelevat nuoria velallisia. Yhteydenotossa nuorelle kerrotaan ulosottomenettelystä ja ohjataan tarpeen mukaan esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, sosiaalipalveluihin tai mielenterveyspalveluihin. Tavoitteena on myös luoda tulevaisuuden uskoa nuoriin velallisiin, jotta velkaantumiskehitys pysähtyisi.
‒ Alustavat kokemukset pilotista ovat olleet positiivisia. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä yhteydenottoihin ja saamaansa palveluohjaukseen. Myös ulosottotarkastajat ovat kokeneet keskustelut tarpeellisiksi ja positiivisiksi, kertoo johtava kihlakunnanvouti Terhi Salmela.
Kokeilu kestää kuluvan vuoden loppuun, ja sen jälkeen arvioidaan siitä saatuja kokemuksia.
Lisätietoja: valtakunnanvouti Veikko Minkkinen
Tilastot: erityisasiantuntija Jani Pesonen
Vuoden 2025 tilastojulkaisu löytyy Ulosottolaitoksen verkkosivuilta.
Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2025